Lakialoitetta on perusteltu muun muassa sillä, että pikavipit aiheuttavat monille rahaongelmien kanssa kamppaileville lisää ongelmia ja pikavippikierteen. On kuitenkin vaikea nähdä miten pikavippien täyskielto pelastaisi velkaongelmaiset, kun pikavipit muodostavat tilastojen mukaan vain mitättömän pienen murto-osan Suomen lainakannasta ja pikavippien kanssa ongelmiin joutuneet ovat todella pieni vähemmistö velkaneuvontaan yhteyttä ottaneista henkilöistä.

Velkakierteen syntyminen olisi erittäin helppoa estää kehittämällä Suomeen positiivinen luottorekisteri, jonka avulla voitaisiin helposti tarkistaa jokaisen uuden asiakkaan jo muualta otetut lainat – tällöin useiden lainojen ottaminen kerralla olisi mahdotonta ja kierrettä ei pääsisi syntymään. Poliitikkojen tavoitteena ei kuitenkaan ilmeisesti todellisuudessa ole minimoida pikavippien haittoja vaan maksimoida suurten pankkien tuottoja. Pankeille pikavipit ovat kuin kivi kengässä.

Populistisen pikavippien täyskiellon vaatimisen sijaan poliitikkojen tulisikin keskittyä nyt kaikin voimin holtittoman kymmenen vuotta jatkuneen asuntolainojen myöntämisen aiheuttamiin valtaviin, täysin eri mittaluokan ongelmiin, unohtamatta Euroopan Unionin valtavan kallista pelastusretkeä, jonne syydetään parhaillaan vastikkeetta sekä omat että jälkipolviemme rahat.

Pikavippien kulujen laskeminen prosenteissa vuotta kohti on toinen poliitikkojen harrastama populistinen hölmöily – ei kukaan ota pikavippiä vuodeksi, joten kulujakaan ei kannata laskea vuositasolla. Nykyisin pikavipit ovat kilpailun myötä melko edullisia ja parinkymmenen euron kokonaiskulu kahden viikon lainasta ei ole vakuudettomassa lainassa lainkaan kohtuuton. Kohtuuttomampaa on sitoa ihmiset 30 vuodeksi asuntolainaan, minkä takia asunto tulee lopulta maksettua kahteen tai kolmeen kertaan ja summat ovat kymppien sijaan satoja tuhansia euroja.

Suomen Pikalainayhdistyksen Taloustutkimuksella teettävä kysely, johon osallistui 500 henkeä, osoittaa kuitenkin että pikavippien käyttötarkoitukset ovat huomattavasti arkisempia ja järkevämpiä.

Useimmiten pikavippien vaihtoehtona pidetään ystäviltä tai läheisiltä lainaamista, jota ilmoittikin tekevänsä yli puolet vastaajsta. Muita vaihtoehtoja pikavippien ottamiselle tutkimuksen mukaan olivat esimerkiksi suuremmat lainat, säästäminen ja luottokortit.

Tutkimuksen mukaan velkajärjestelyhakemuksista käy myös ilmi, että velkaongelmiin ajautuneiden henkilöiden lainoista ainoastaan 5-10 prosenttia on pikalainoja, mikä kyseenalaistaa myös osaltaan sitä käsitystä, että pikavipit olisivat syynä kuluttajien velkaongelmiin.

Pikavippiyrityksiä on tällä hetkellä Suomessa 81 kappaletta, eli neljännes enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Keskimääräinen pikavippi on tällä hetkellä 223 euroa, kun noin vuotta aiemmin keskiverto vippi oli kooltaan 214 euroa.

Lehdistötiedotteensa mukaan tällä kaupalla haetaan uutta teknologista osaamista sekä pyritään laajentumaan uusille markkinoille. Risicum on tunnettu toimivasta teknologiastaan internetissä tapahtuvaan luotonantoon liittyen, joten tällaisen kaupan avulla liiketoiminnan laajentaminen laina-alalla helpottunee huomattavasti.

Risicum näkee myös hyötyvänsä kaupasta, sillä toimitusjohtaja Jouni Hintikan mukaan kauppa auttaa Risicumia heidän kasvustrategiassaan, tuodessaan uusia monipuolisia resursseja Risicumin käytettäväksi.

Todennäköisesti asiakkaiden kannalta lyhyellä tähtäimellä kyseinen kauppa ei tule näkymään millään tavalla, vaan Risicumin toiminta jatkuu yhtä laadukkaana kuin tähänkin asti. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, millaisia innovaatioita Risicum suurempien resurssiensa avulla saa tulevaisuudessa aikaan suomalaisella pikalaina-alalla.

Kyseinen tutkimus tehdään joka vuosi, yleensä keväällä. Ensimmäistä kertaa tämä tutkimus toteutettiin jo vuonna 2007, jolloin pikavipit eivät vielä olleet yhtä suosittuja lainamuotoja kuin nykyään. Tutkimukseen on otettu tänä keväänä mukaan 28 luotettavaa kulutusluottojen ja pikavippien tarjoajaa, joten kyseessä on melko kattava otos alan tarjonnasta. Pois on jätetty lähinnä selkeitä huuhaa-firmoja ja suurin osa vertailussa olleista yrityksistä löytyy myös Pikavippitieto.comin pikavippivertailusta.

Vertailussa olivat mukana seuraavat pikavippipalvelut:

Ainalaina
BIGBANK (muuttunut Nopsalainaksi vähän aikaa sitten)
Cellbes yksityislaina
Credit24
Ellos yksityislaina
Ferratum
Get Capital
Halens Yksityislaina
Hetilainaa.fi
Joustolaina
Monetti Pikalaina
Nordea Joustoluotto
Pikavippi.fi
Rahapuu
Reissuluotto
Risicum
Santander
Satavippi
Säästöpankin Joustolaina
Tekstivippi
Terrarahoitus
Viestilaina
Vippi.fi
Vippi24
Vippiluotto

Ainoa silmiinpistävä erikoisuus tutkimuksessa on, että Everyday –pikavippipalvelua ei kyseisestä tutkimuksesta löydy. Everyday on OPR-vakuuden pitkään markkinoilla ollut, todella edullinen pikavippipalvelu, joka on ollut oman mututuntumamme mukaan ollut ylivoimaisesti suosituin pikavippi helppouden, edullisen hintansa ja luotettavuutensa ansiosta viimeisen vuoden aikana.

Tutkimukseen voit tutustua Taloustutkimuksen sivuilla, vaikkakin tarkemmat informaatiot tutkimuksesta täytyy hankkia puhelimitse heidän Turun toimiston numerostaan, joka on (02) 284 8000.

Luotonantajarekisteriin on liittynyt pikavippiyrityksiä melkoisen hitaaseen tahtiin, eivätkä kaikki toiminnassa olevat yritykset ole vieläkään rekisteröityneet. Aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin on tullut hakemuksia, joiden taustalta löytyy sellaisia asioita, jotka lähes varmasti johtavat hakemuksen hylkäämiseen.

Luotettavimpia yrityksiä rekisteröintivaatimus ei luonnollisesti juurikaan haittaa, vaan esimerkiksi Pikavippitieto.comin vertailussa olevista yrityksistä lähes kaikki ovat jo saaneet myönteisen päätöksen rekisteröintiin liittyen.

Rekisteröintipakko lisää alalla toimimiseen liittyvää byrokratiaa, joskin myös helpottaa yritysten valvontaa ja tätä kautta todennäköisesti vähentää väärinkäytöksiä.

Takarajana rekisteröitymiselle on kesäkuun alku, jolloin viranomaiset tulevat tarkistamaan, että kaikki toiminnassa olevat yritykset kuuluvat rekisteriin ja että toiminnasta ei löydy muuta moitittavaa. Kesäkuu tulee olemaan mielenkiintoinen kuukausi pikavippialaa seuraaville, koska silloin nähdään miten valvonta tosiasiassa toimii, ja löytyykö aluehallintovirastolta resursseja puuttua sellaisten pikavippipalveluiden toimintaan, jotka eivät ole rekisteröityneet asianmukaisesti.

Pikavippien kulut näillä lainanottomäärillä ovat 17 miljoonan euron suuruusluokassa ja keskimääräinen korko lainaa kohti on 26 prosenttia. Keskimääräinen vippi on suuruudeltaan 214 euroa ja noussut siis viimeisen parin vuoden aikana jonkin verran, kuten myös takaisinmaksuaika, joka on tällä hetkellä Tilastokeskuksen julkistamien tuoreiden tilastojen mukaan keskimäärin 32 päivää.

Pikalainoja myöntäviä yrityksiä on markkinoilla tällä hetkellä 63 kappaletta, mutta tähän tilastoon ei välttämättä ole luottamista, koska osa yrityksistä ei ole rekisteröityneitä, vaikka pikavippejä myöntävien yritysten rekisteröinti tulikin pakolliseksi aivan vähän aikaa sitten.

Huomattavasti suurempi osa kuluttajien lainoista on kuitenkin asuntolainoja – noin 80 prosenttia koko lainakannasta koostuu asuntolainoista. Vaikka pikalainoja syytetäänkin kotitalouksien velkaantumisesta, niin tilastoja katsellessa käy selväksi, että asuntolainat ovat huomattavasti suurempi riskitekijä ja niiden koko on saattanut karata monilla henkilöillä käsistä, jos asuntolaina on mitoitettu siten, että liikkumavaraa ei juuri ole korkojen noustessa.

Muuttuiko mikään pikavippialalla?

Mielenkiintoista nähdä, jatkuuko palveluiden toiminta samassa muodossaan vai aletaanko luvatta toimivia yrityksiä toden teolla karsimaan pois. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä että lainoja myönnetään kaikissa aiemminkin toimineissa pikavippipalveluissa täysin entiseen malliin. Ehkäpä osa firmoista rekisteröityy vasta pakon edessä, eli kun viranomaiset kolkuttelevat ovella ja kyselevät tietoja.

Hyvää tässä uudistuksessa on ehdottomasti se, että alalla toimivilta yrityksiltä aletaan vaatia hyvän luotonantotavan noudattamista, jota esimerkiksi Pienlainayhdistykseen kuuluvat yritykset ovat ainakin pyrkineet noudattamaan jo kauan ennen pakollista rekisteröitymistä. Alallahan on tunnetusti ollut hieman epämääräisiä toimijoita kalliine tekstiviestimaksuineen ja huhuja on liikkunut siitä, etteivät kaikki pikavippipalvelut juuri lainoja edes myöntäisi, vaan keskittyisivät ainoastaan tekstiviestimaksujen keräämiseen. Pikavippitieto.comin pikavippivertailu koostuu ainoastaan luotettavista yrityksistä, joten sen avulla hintoja vertaillessasi ei tarvitse kyseistä asiaa sen enempää miettiä – kaikki tuloksista löytyvät yritykset ovat luotettavia.

Miten käy valvonnan?

Rekisteröintipakkoa perusteltiin esimerkiksi siten, että valvonta on huomattavasti helpompaa kun kaikki firmat ovat yhdessä rekisterissä, mutta nähtäväksi jää vaikuttaako koko uudistus siihen millään tavalla. Pienlainayhdistyshän olisi halunnut että rekisteröintimaksuilla olisi perustettu yksi kokopäiväinen virka pikavippifirmojen valvontaan, mutta tämä ei nyt toteutunut, vaan rekisteröintimaksut päätettiin pitää niin alhaisina että siitä ei ainakaan tule mitään sen kummempaa kynnystä uusille toimijoille.

Lakiuudistus näkyy lähinnä sellaisena semanttisena muutoksena, että nyt hyvän luotonantotavan noudattamisesta tuli laillinen pakko, kun ennen se oli vain toivottavaa. Asiakkaiden maksukyky tulisi myös selvittää nyt tarkemmin ja kuluttajien tulee saada lomakkeella lainaa hakiessaan kaikki oleelliset tiedot. Henkilökohtaisesti en usko että tämäkään uudistus muuttaa alaa sen suuremmin. Ehkäpä muutama heikoin lenkki karsiutuu huonoimpien pikalainayritysten joukosta. Hyvä niin.

Tämähän ei tietenkään olisi ollut mahdollista jos pojat eivät olisi onnistuneet myös avaamaan pankkitiliä onnettoman nuoren miehen nimissä. Pankit huomio! Tarkkana siellä palvelutiskillä – muistetaan katsoa ne paperit yhtä tiukasti kuin Onnelan jonossa lauantaina. Ei väärillä papereilla pankkitilejä, kun ei niillä väärillä papereilla Onnelaankaan pääse.

Miltä tuntuisi ottaa toisen henkilön nimiin vippejä, MacBook Pro, uusimmat merkkivaatteet ja pari uudenhohtoista LED-taulutelevisiota? Varmaankin ihan hyvältä, kunnes jäät lopulta kiinni ja joudut maksamaan kaiken korkojen kanssa takaisin.

Nämä jutussa mainitut herrat jäivät toki kiinni ja joutuvat erittäin todennäköisesti vankilaan, kärsittyään aiemmin jo runsaasti ehdollisia tuomioita vastaavista rötöksistä. Tervemenoa!

Yleensähän pikavipeillä on melko huono kaiku monien korvissa ja ajatellaan että juuri pikalainat ovat syynä siihen että esimerkiksi nuoret velkaantuvat, mutta esimerkiksi Finanssialan keskusliiton julkaisemien tilastojen perusteella tämä ei pidä juuri lainkaan paikkaansa, vaan ylisuuret asuntolainat ovat huomattavasti suurempi riski nuorten henkilöiden velkataakkaa tutkittaessa.

Asuntolainoissa summat ovat huomattavasti suurempia, puhumattakaan laina-ajoista, jotka voivat olla jopa 30 vuotta, kun yksittäinen vippi on yleensä parin viikon tai kuukauden mittainen. Pelkän vuosikoron tuijottaminen ei siis tässä tapauksessa ole viisasta, vaan kannattaa miettiä ennemminkin niitä kokonaissummia ja riskejä jotka liittyvät ylisuuriin asuntolainoihin.

Keskimääräiset asuntolainat ovat nuorten keskuudessa nykyisin n. 25 vuotta pituudeltaan, mikä on melkoisen pitkä aika, kun otetaan huomioon että sen aikana voi ilmaantua työttömyyttä tai odottamattomia kuluja, jotka voivat liittyä esimerkiksi asunnon remontointiin tai muihin vastaaviin asioihin.

Alle 30-vuotiaiden asuntovelallisten keskimääräinen lainasumma on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa, joten toivoa sopii että hiljalleen etenevä lama ei pääse tekemään tuhojaan samalla tavalla kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynyt, asuntojen hintojen laskiessa siellä monin paikoin jopa puoleen hintahuipustaan, joka vielä Suomessa on pitänyt pintansa.

Tällä hetkellä käydään tiivistä keskustelua siitä, tulisiko pikavippejä saada myöntää ollenkaan kännykällä, ja Kuluttajariitalautakunnan näkemyksen mukaan tämän ei pitäisi olla mahdollista, koska kuluttajan tulisi saada lain mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot käyttöönsä ennen pikalainasopimuksen tekemistä, mikä ei pelkällä tekstiviestin lähettämisellä toteudu.

Käytännössä vipin ehdot voidaan kuitenkin yhtä lähettää asiakkaalle esimerkiksi sähköpostin välityksellä, jolloin viranomaisten turhat huolet voidaan pyyhkiä pois. Kännykällä haetaan tällä hetkellä noin viidesosa kaikista pikalainoista, joten ihan pikkusummista ei ole kyse, mutta ei myöskään koko alan tulevaisuuden vaarantavasta asiasta.

Kuluttajaviranomaisen tehtävähän on valvoa kuluttajan etuja, mutta tässä tapauksessa kuluttajan etu ei ole se, että palveluiden saatavuutta vaikeutetaan. Pikavipeistä on olemassa monenlaisia mielipiteitä, mutta pikavippiyritysten syyttämisen lomassa harvoin pohditaan sitä, mikä koko ilmiön aiheuttaa.

Etenkin pääkaupunkiseudulla huikean kallis asumisen hinta, puhumattakaan kalliista ruoasta ja muista perushyödykkeistä aiheuttavat sen, että keskivertopalkallakaan ei kovan verotuksen jälkeen jää juuri ylimääräistä kuukausittain käteen, jolloin muutama odottamaton meno voi aiheuttaa budjetin pettämisen ja tarpeen pikalainalle. Poliitikot voisivatkin turhan lässyttämisen ja vastuun kiertelyn sijaan miettiä todellisia keinoja parantaa tavallisen suomalaisen ostovoimaa ja elintasoa, niin velkaantumisongelmatkin poistuisivat päiväjärjestyksestä.